Seuraavassa Satu Päiväläisen tunnelmia ensimmäisestä leiristä:
Suomen Dao Yin Yang Shen Gong polkaisi leiritoimintansa käyntiin sunnuntaina 19.11.2017. Ensimmäisen vuodenaikaleirin aiheena oli munuaisia vahvistava sarja. Talven tehdessä tuloaan on perinteisen kiinalaisen lääketieteen mukaan hyvä vahvistaa munuaisia niiden joutuessa talven karun ilmaston myötä koville. Leiripäivään kokoontui hyväntuulinen joukko vanhoja ja uusia tuttavuuksia. Heti alkuunsa varastivat leirin ohjaajan Akin mukanaan tuomat taulut huomion. Taolaisia keho- ja kosmoskäsityksiä kuvaavat Nei Jing Tu ja Xiu Zhen Tu olivat mielenkiintoisten yksityiskohtiensa lisäksi myös erittäin kaunista katsottavaa.
Opetuksen aluksi saimme kauan kaivattua alustusta ajatusmaailmaan, joka on niin DYYSG sarjojen kuin perinteisen kiinalaisen lääketieteenkin taustalla. Keskustelimme lyhyesti taolaisesta maailmankuvasta ja sen jakautumisesta erilaisiin osiin. Ainakin itselleni tämä antoi lisäymmärrystä siihen miksi harjoitukset tehdään siten ja silloin kuin tehdään. Tosin kaiken pohjana olevan tiedon määrä on niin valtava että sen oppimiseen kattavasti menisi ihmisikä, ehkä toinenkin.
Juuri nyt minulle riittää alkeellinen ymmärrys vuodenaikojen, elementtien ja sisäelinten suhteesta toisiinsa. Päälimäisenä mieleen jäi ajatus ihmiskehon tavasta peilata ympäristönsä muutoksia.
Niin sisällä kuin ulkonakin, vai miten päin se nyt sitten menisi. Ajatus ihmiskehon muuttumisesta esimerkiksi vuodenaikojen ja ilmaston mukaan avasi mielessäni valtavan määrän kysymyksiä ja ajatuksia liittyen mm. erilaisiin maantieteellisiin ja ilmastollisiin alueisiin. Kysymyksiä jotka eivät edes ole löytäneet lopullista muotoaan ajatuksien ollessa vielä sen verran jäsentymättömiä mielessäni. Teoriatuokiomme tyrkkäsi minut myös etsimään yhtäläisyyksiä jo olemassa oleviin käsityksiini maailmankaikkeudesta ja ihmisestä, ja herätti siten uteliaisuuteni tämän minulle uuden kulttuurin perusteisiin ihan uudella tavalla.
Ja sitten, munuaisia vahvistava sarja, vanha ystäväni.
Tämä oli sarja josta vähän yli vuosi sitten lähti liikkeelle oma polkuni säännöllisten DYYSG harjoitusten parissa. Muistan edelleen kuinka raskaalta sarja tuntui vuosi sitten. Sarjaan kuuluu useita alas menoja ja keskivartaloon kohdistuu myöskin paljon työstöä. Munuaisten ja virtsarakon meridiaanit kun kulkevat pitkälti jaloissa ja kehon keskilinjassa. Vuosi sitten jouduin vielä tasoittamaan hengitystäni viidennen ja kuudennen liikkeen välissä jotta pystyin tekemään sarjan edes jollain tavoin hallitusti loppuun saakka.
Niinpä kun hieman ennen leiriä aloin jälleen tapailla sarjaa, huomasin heti muutoksen kehoni kyvyssä toteuttaa liikkeet. Vuoden kestäneen DYYSG harjoittelun jäljet näkyivät selvästi. Vaikka sarja on yksi raskaimmista joita olen tehnyt, ei minulla oikeastaan ollut hankaluuksia tehdä sitä läpi sujuvasti. Vaikeimmistakin liikkeistä oli tullut hallittuja eikä minulla ollut hengitykseni kanssa enää mitään ongelmia. Tämä sarja näytti minulle ensimmäistä kertaa selkeän todisteen edistymisestäni. Ja kuten jo monta kertaa ole ihanasti lajin parissa huomannut, kehitys avaa edelleen kykyä nähdä kuinka paljon vielä on varaa kehittyä lisää. Niinpä leiri toi minulle juuri sen mitä tällä hetkellä kaipasin, syventävää ohjausta tarkempien liikeratojen tavoitteluun.
Leiripäivän aikana saimme siis oppia sekä teoriaa ja käytäntöä. Munuaisia vahvistava sarja käytiin läpi päivän aikana rauhalliseen tahtiin joka mahdollisti liikkeiden omaksumisen myös ensimmäistä kertaa sarjaa tekeville. Leirin tunnelma oli välitön, keskustelut soljuivat helposti hyväntuulisten naurahdusten siivittäminä.
Lounastauolla istuttiin yhtenä ryhmänä lattialle ja eväitä kasattiin keskelle kaikkien jaettavaksi. Leirin jälkeen kenelläkään ei tuntunut olevan kiirettä lähteä. Yhdessä oli ollut hyvä olla. Ehdottomasti tätä lisää. Jään odottamaan helmikuun leiriä joka aloittaa kevääseen liittyvän maksaa vahvistavan sarjan harjoittamisen. Juuri nyt, mieli ja keho kiittävät.
– Satu